Kuula kalloon ratsastajalle kiitos...

Siis miten h******n töhö sitä voi ihminen olla!! Uskomatonta. 

Eipä sitten mennäkään Laaksolle puolentoista viikon päästä. Olin kyllä ilmoittautunut ajoissa, mutta semmonen pikku juttu kuin maksaminen oli jäänyt. Tänään ihmettelin, että miksen pysty maksamaan lähtömaksua - noh, eilen meni ilmoittautuminen kiinni. Sellasta. Kyllä voi ihmistä turhauttaa ja ketuttaa!! Kaikista ärsyttävintä tässä on vielä se, että en voi syyttää ketään tai mitään muuta kuin omaa tyhmyyttä.

Aaarggh... Katsellaan milloin pääsen tästä ärsytyksestä yli. Ei auta kuin mennä samana viikonloppuna joko Jokelaan tai Tammelaan seurakisoihin... Vaihtoehtoina olisi joko FEI:n CCI/CIC* A-kenttäkilpailuohjelma tai A-merkin kouluohjelma.

Jottei postaus menisi aivan kiukutteluksi, niin kerrotaan hyviäkin uutisia: sain tallin lähistöltä myyntisihteerin kesätyöpaikan, joten kesäksi karistan Helsingin katujen pölyt harteiltani ja vietän koko kesän tallilla! Treenaaminen helpottuu potenssiin miljoona, kun ei tarvitse Helsingistä asti raahautua tallille. 

Toinen positiivinen seikka (ei, vieläkään kiukku ei laannu, vaikka kuinka näistä hyvistä jutuista kirjoittaa...) on, että Aku oli taas ihan super eilisessä valmennuksessa. Hiffasin jotenkin vielä paremmin kuinka valtava merkitys on sillä, että hevonen kulkee kahden ohjan välissä. Tehtiin taas paljon (ei kuitenkaan liikaa) koottua ravia ja ai hitsit suomenjunttura oli kevyt ja hieno! 

Tehtiin alkuun harjoitusta, jossa isolla ympyrällä kootussa ravissa väistätin takapäätä ulos, minkä tarkoitus oli saada kintereet paremmin alle ja hevonen myötäämään paremmin. Ensin tärkeää oli kokoaminen: istunta, lantio, yläkroppa, hartiat, omat lapaluut, leuka, jalka, ohja - kaikkien pitää toimia yhteen ja oikein.

Väistätysharjoituksen jälkeen haettiin samanlaista fiilistä suoralla uralla, ajatuksena oli koota samallalailla kuin väistätyksessäkin, saada kintereet alle ja etupää kevyeksi, mutta nyt kokoamista pyysi molemmat jalat ja molemmat ohjat (ja siis tietenkin istunta, koska mitään ei tehdä ilman istunnan vaikutusta). Tarkoituksena oli saada liikkeeseen ilmaa ja passagemaista viipyvyyttä. Pakko sanoa, että tuossa aletaan olla kyllä aikamoisen hyviä! Pitää saada nyt joku kuvaamaan valmennusta, että voin näyttää niitä parhaita pätkiä mun ja Akun menosta. :--)

Ikuisuusprojekti vasen laukka on kärsinyt huhtikuun lihasongelmista. Se oli jo todella hyvällä mallilla, mutta on nyt selkeästi ottanut takapakkia. Oikea laukka on tooodella nättiä, mutta vasempaan kierrokseen mun täytyy tehdä ihan julmetusti töitä, että saan sen pidettyä täysin kolmetahtisena. 

Mitä pidemmälle mennään, sitä paremmin olen tajunnut, kuinka äärimmäisen tärkeää on tiedostaa jokaisen harjoituksen tarkoitus. Valmentajani selittää aina perin pohjin, miksi teemme jotain, mihin sillä pyritään, mitä sen on tarkoitus korjata tai kehittää ja mihin ongelmiin se auttaa. Todella harvoin esimerkiksi treenaamme pohkeenväistöjä, avoja tai sulkuja niin kuin ne radalla tulisi suorittaa. Valmentajamme tekee ihan äärimmäisen hyvää työtä juuri pohjatyön parissa - kun pohja kaikelle tekemiselle on hyvällä mallilla, ei itse liikkeitä tai kuvioita tarvitse treenata, ne vain onnistuu. Kouluratsastus ei ole vain liikkeiden suorittamista ja kuvioiden ratsastamista: se on jotain paljon syvempää.