...tai ei kyllä ole, mutta jokin mielenhäiriö sai ratsastajan pukemaan päällensä räikyvän vaaleanpunaisen pikeepaidan ja (Akun kaikkien muiden huopien odottaessa pyykkivuoroa) hevoselle pinkin satulahuovan. Kaapista löytyisi vielä pinkit letityskumpparit, jos oikein haluaisi pröystäillä... ;)
Ilme täysi kymppi...
Eilisen valmennuksen aiheena oli ratsastajan istunta ja suor... suoruus. siis suoruus? mikä suoruus? onko sellaistakin.... No joo. Selväksi tuli, että suoruus ei tosiaan ole mikään läpihuutojuttu. Aina kun yritän vahvemmin vaikuttaa hevoseen kaarevalla uralla, ulkokylkeni tipahtaa. Oma vasen käsi on liian passiivinen ja ja etenkin oikeaan kierrokseen ulkokylki menee kasaan ja samalla käsi tippuu liian alas. Positiivista kuitenkin on, että pystyin korjaamaan asentoni aina, kun valmentaja siitä muistutti - eli asia on korjattavissa. Vinoutta ei myöskään huomannut silloin, kun mun ei tarvinnut ihmeemmin ratsastaa, silloin kyllä istuin suorassa.
Vinous ei kyllä ole mikään ihme. Mursin selkäni vuonna 2008 ja silloin ei tosiaan ollut kuin viidestä sentistä kiinni, etten olisi halvaantunut lantiosta alaspäin. Kaksi nikamaa alaselästäni on lysyssä, mistä johtuen kyljet ovat syväjumissä ja selässä ties mitä ongelmaa. Kovalla sisulla ja itsensä huoltamisella kuitenkin pärjään hyvin. Treeneistä saa aina lisämotivaatiota venyttelyyn ja lihashuoltoon - kun on joku tavoite, niin sitä jaksaa pitää itsensä kunnossa.
Lauantaina suuntaamme nokkamme kohti Sipoota ja Savijärven kartanoa. Siellä mennään seurakisoissa K. N. Special ja helppo A:2. Haluan saada mahdollisimman paljon startteja alle, jotta saataisiin tuntumaa ja fiilistä siellä radallakin. Elokuun puolessavälissä suunnitelmissa on lähteä Porvooseen ja startata elämäni ensimmäinen kansallinen luokka. Siellä on (taas vaihteeksi) A:2, joka on helppo ja näin ollen kiva ohjelma kansalliseen debyyttiin.
Loppuun terkut vielä kesäharakka-Vaakulta! Se on nykyään jo hirmu iso, osaa lentää luokse, rakastaa nokkia korvanlehtiä ja varpaita, istuu iltaisin olkapäällä kujertamassa korvaan ja mielellään jemmaisi kaikki herkkupalat kenkääni. Mainio kaveri! Lämpiminä päivinä se käy kylpemässä vesiastiassa ja kerran se toi mulle syliin muurahaisen - kai oli sitä mieltä, että munkin pitäisi syödä? :') Vaakku on kokoajan vapaana, mutta käy päivittäin moikkaamassa ja tietenkin vaatimassa erikoisherkkua eli jauhelihaa. Nyt viime päivinä se on alkanut hengata kahden muun tämän kesän poikasen kanssa, mikä on super juttu! Ehkä ne opettavat sille oikeaa harakanelämää. :)
Enemmän Vaakun tarinasta voit lukea täältä.
Auringonottokavru :)
Hurja juttu sinulle on käynyt - joskus se on senteistä kiinni ...
VastaaPoistaMutta pinkki on tod pop!!! :D Tsemppiä kisoihin :))
P.s mahtava Vaakku!!
Jep. Sitä saa kyllä aina välillä muistutella itselleen, että pitää olla tyytyväinen neljästä toimivasta raajasta.
PoistaKiitoksia tsempeistä ja Vaakku ottaa mielellään kehut vastaan. ;)
Ihana toi lintu!
VastaaPoistaHihi, Vaakku on kyllä ihan huippu. :--)
PoistaLöysin blogisi pari päivää sitten ja lyhyesti sanottuna se täyttää ne kaikkia vaatimukset, joita olen lempiblogiini toivonut: hyvän istunnan omaava, fiksu ja ennen kaikkea NÖYRÄ kouluratsastaja ja omaa silmää erityisen paljon miellyttävä koulusuokkari. Eli kiitos mahtavasta blogista toisin sanonen :D
VastaaPoistaNyt alkoi kiinnostamaan tämä selkämurtuman hoito. Itselläni on myös yksi nikama mennyt selässä lysyyn pari vuotta sitten (tapaturmaisesti eli ei minkään sairauden takia), eikä selkä edelleenkään toimi ratsastettessa hyvin. Selkä on erittäin jäykkä (ristiselänjoustoa ei ole), lihakset ovat hitaat (puolipidätettä ei saa tehtyä tarvittaessa oikealla hetkellä) ja suuriliikkeisten hevosten kyydissä selkä kipeytyy todella paljon (mikä on muuten puskakouluratsastajalle erittäin motivoivaa.....)
Nyt kysyisinkin sulta mitä lihashuoltoa teet ja oletko saanut apua siihen joltain (fyssari, naprapaatti tms)? Venytätkö, treenaatko tiettyjä lihaksia tai oletko todennut jonkun aerobisen harjoittelun hyväksi? En odota sulta todellakaan mitää ammattilaisen vastausta, mutta jos sinulla olisi yhtään mitään vinkkiä ratsastajan näkökulmasta niin otan ne kiitollisena vastaan :). Sori että tuli kauhean pitkä jaaritus ja jos olet joskus tehnyt jo postauksen tästä, en ole kauhean pitkälle ehtinyt vielä kahlata.
Ja Mahtava Vaakku!
-Taru
Voi mikä ihana päivän piristys -kommentti, kiitos! :--)
PoistaJaa, mistäköhän sitä aloittaisi... Olen käynyt ties missä tuon selän kanssa, mutta ehdottomasti eniten apua olen saanut kalevalaiselta jäsenkorjaajalta. Kuulostaa ehkä huuhaalta, mutta mua sen tyylinen lihasten yms. manipulaatio auttoi tosi paljon. Sitä ennen kävin Hyvinkään Terveystalolla eräällä fysiatrilla (joka jakaa mielipiteitä). Hänen mukaansa vasen lonkkaniveleni olisi väärässä asennossa. Ko. ongelmaa ei kukaan muu ollut havainnut eikä kukaan muu sitä ilmeisesti osaisi edes korjata. Hän "väänsi" sitä paikoilleen, jonka jälkeen kivut selkeästi vähenivät.
Toissa vuonna sain työterveyslääkäriltä lähetteen fysioterapiaan ja kävin pitkän aikaa säännöllisesti hyvällä fyssarilla. Häneltä sai hyviä neuvoja lihasten venyttämiseen ja lihaskunnon ylläpitämiseen. Kaikista tärkeintä on jaksaa nähdä vaivaa, jotta keskivartalon lihakset olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa (varsinkin vatsalihakset, jotta selkä kuormittuisi mahd. vähän) ja näin tukisivat ongelmakohtaa eivätkä kipeytyisi niin helposti. Eli suosittelen kyllä hyvällä fyssarilla käymistä. En tiedä mistä päin olet, mutta kannattaa kysellä ja selvittää, kuka olisi omalla alueella oikeasti ammattitaitoinen fysioterapeutti. Ja mieluiten juuri urheilufyssari tms, koska tuntuu, että näitä selän-silittelijä-fyssareitakin on... Ja niistä ei ole mitään hyötyä.
Ite oon käynyt tosi monella eri fyssarilla, ja nyt vasta tämän viimisen kohdalla tuntui, että vihdoinkin joku joka KUUNTELEE, oikeasti miettii ratkaisuja ongelmiin ja osaa auttaa.
Tällä hetkellä mulla on menossa ton selän kanssa tosi hyvä kausi, eikä se pahemmin kipuile. Huonoina aikoina päätä särkee viikoittain ja tuntuu, että kroppa on aivan tukossa. Yksi hyväksi todettu kotikonsti on niinkin yksinkertainen asia kuin roikkuminen! Meillä on töissä mun huoneen ovessa leuanvetotanko, jossa roikun vähän väliä. Se auttaa ihan uskomattoman paljon! Eli suosittelen. :) Ja sitten jokapäiväinen venyttely (erittäin paljon helpommin sanottu kuin tehty...) ja ylipäätän selän lihasten aktivoiminen. Kun selässä on jotain probleemaa, lihakset ei ehkä toimi normaalisti ja ne täyttyy ties mistä kuonasta, minkä jälkeen pistävät vastaan eivätkä jousta ja toimi. Pilates tms. notkistava/tanssillinen liikuntamuoto olisi kyllä tosi hyvä juttu ratsastuksen rinnalle, mutta kun kaikkea ei vain ehdi. :D
Kylläpäs multakin tuli pitkä pätkä, toivottavasti saat jotakin irti! :--)