maanantai 4. maaliskuuta 2013

SuoRan leiri 1.3-3.3. Ypäjällä

Ihan mukava viikonloppu takana, vaikka fiilikset Akusta ja omasta ratsastuksesta jäivätkin vähän keskinkertaisiksi. Ypäjällä on aina kiva käydä, nähdä hevosihmisiä, tutustua uusiin tyyppeihin ja ylipäätään viettää kokonainen viikonloppu hevosten ja valmentautumisen äärellä.

Valmennukset olivat ihan jees, mutta koska ryhmässä oli viisi ratsukkoa, opetus tuntui jäävän turhan vajavaiseksi - varsinkin nyt, kun olen tottunut oman valmentajan kahden tunnin intensiivivalkkuihin. Aku oli perjantaina ihan urpo kaahaaja, ja en saanut sitä millään kunnolla rauhoittumaan ja kuuntelemaan. Ensimmäinen tunti oli hyvin kevyt, eikä tehty sen ihmeempiä temppuja. 


Lauantain kävelylenkki ennen tuntia.


Lauantaiaamuna oli hirveän kivaa herätä seitsemän aikaan kirpeään melkein kahdenkymmenen asteen pakkaseen. Onneksi keli hieman lauhtui, ja varpaatkin selvisivät ilman vakavia paleltumavammoja.
Aamupäivän tunnilla Aku oli paljon parempi, mutta alkuun edelleen kaahotteli ja oli suorastaan todella rasittava. Loppuun saatiin siistejä siirtymisiä, ihan näppäriä vastalaukkoja yms, mutta ei todellakaan näytetty sitä mitä parhaimmillaan ollaan. 
Paras tunti oli ehdottomasti lauantai-iltapäivän miniestetunti eli "maahan kaivetut puomit". Aku jopa meni ihan hyvin joissain kohti, ja yleisö sanoi tunnistaneen pari viimeistä loikkaa ihan oikeiksi hypyiksi! Vaikka ei tuhottu mitään eikä kompuroitu sen pahemmin, Aku ristittiin virallisesti "selväksi kouluhevoseksi". 


Ponnistus yhdellä jalalla?


Hihi, yleensä herran "pomput" ovat tätä luokkaa. :D


Sunnuntaiaamuna heräsin ehkä noin kuuden tai viiden tunnin yöunien jälkeen klo 6.30 ruokkimaan hevosia. Tunti alkoi jo kahdeksalta. Edelleen tuntiin sisältyi muutamia hyviä pätkiä, esimerkiksi hyvät avotaivutukset pituushalkaisijalla, mutta loppua kohti kaikki taas levisi ympäriämpäri. Jouduin moneen otteeseen pysäyttämään Akun, jotta se myötäisi eikä vain kaahottaisi niska jäykkänä pitkin uraa. Aku kävi sen verran kierroksilla, että paikallaan seisomisen sijaan se mennä tepsutti ihan nättiä piaffea. Sitä turhautumisen määrää... :D








Mutta positiivista oli huomata miten paljon Akun kunto on noussut. Se ei ollut moksiskaan, vaikka lauantainakin oli kaksi tuntia, eikä esimerkiksi perjantaina edes hionnut. Laukkamaastot ja tehovalmennukset ovat siis tehneet tehtävänsä. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti