Sirpa liekeissä!

Rakkaalla lapsella on monta nimeä:
Sirpa, Sirpaleena, Unelma Sirpaleena, Sipsu, Sirpukka, Sirpsu ja mitä näitä nyt on!

Mutta anyway, eilen Aulangolla herra Sidu edusti - sanan kaikissa merkityksissä. ;)

Päivän ohjelmassa oli kaksi luokkaa, helppo B K.N. Speacial ja helppo A:2. Kisa käytiin ulkokentällä, jota sivuaa Aulangon kaunis järvimaisema lenkkipolkuineen. Tapansa mukaan Sidu tarkkaili verryttelyssä korvat tötteröllä kirkkaissa tuulipuvuissa ohi vilistäviä sunnuntailenkkeilijöitä. Jouduin vaikuttaa normaalia vahvemmin ottein, kun tuntui, ettei poniin saa alkuun kontaktia millään. Pikku hiljaa Sidu kuitenkin alkoi orientoitumaan enemmän työntekoon ja meno parani ja keveni.

Ensimmäisenä oli vuorossa A:2. Rataa kierrellessä Sidu otti kuihtuneeksi kirahviksi nimetyn moodin päälle. Jännittyessään Sidu kulkee niska jäykkänä ja korvat hörössä tuijottaa kaikkia mahdollisia vaaranpaikkoja eikä rehellisesti sanoen näytä kaikista edustavimmalta. Rentoudesta ja pehmeydestä ei ole tietoakaan, vaikka se silti pystyy suorittaa tehtävät ihan mallikelpoisesti. 

Oltiin jo hyvä tovi kierretty rataa, kunnes yhtäkkiä Sidu pysähtyy. Mietin, että mitäköhän nyt, kunnes alkaa kuulua valtava lorina. Sidu mennä lorottelee keskelle uraa S-kirjaimen eteen. Ja sitä muuten tulee. Ja tulee. Eikä se lopu. Katsahdin katsomossa kippurassa nauravaa Sidun omistajaa ja pudistelin nauraen päätäni. Osaa heppa olla edustava... Mutta hei, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Kun viimein herra sai hommansa päätökseen, aloin paniikissa pohtia, että miten ihmeessä saan sen ratsastettua tuon valtavan lammikon yli! Kiitos kisajärjestejille, joku ystävällinen henkilö tuli talikon kanssa peittelemään lätäkön, ja viimein päästiin itse suoritukseen. 

Itse rata oli ihan perus meininkiä. Sidu ei ollut jännityksen vuoksi ihan rehellisesti läpi ja avuilla, mutta silti toimi ihan kivasti. Vapaan käynnin lopussa tuli harmittava pieni tahtirikoksi luokiteltu töksähdys, jonka vuoksi menetettiin 2-kertoimella olevasta arvostelukohdasta useampi piste. Parannusta oli keskiaskellajit ja siirtymiset niihin, sillä aiemmin niistä on tullut ala-arvoisia, mutta nyt saatiin hilattua numerot kutoseen asti. Kehitystä!

Prosentteja rapiat 62% jolla sijoituttiin huimassa neljän ratsukon luokassa 2. sijalle! Käytiin nappaamassa ruusuke, minkä jälkeen alkoi seuraavaan ohjelmaan valmistautuminen. 

K.N jännitti mua enemmän kuin vaikeampi helppo A, sillä ison hevosen kanssa on melko nihkeää piipertää lyhyellä radalla. Sidu kuitenkin oli tosi hyvällä fiiliksellä lähdössä toiseen suoritukseen, joten omakin mieli tyyntyi. Se oli radalla todella kiva ja herkkä ratsastaa, kulki nätissä helppo B-tasolle riittävässä muodossa ja suoritti täsmällisesti ja siististi. Itse mokasin toiselle ravivoltille lähtiessä, kun oma painopiste jäi liikaa sisälle ja Sidu tulkitsi sen laukka-avuksi. Korjasin kuitenkin heti, ja tahtirikko jäi vain yhden laukka-askeleen mittaiseksi.

Jopa meidän kompastuskivestä eli vasemman kierroksen laukka-käynti-siirtymisestä saatiin kutonen! Sidun oikea laukka on valtavan paljon parempi kuin vasen, joten esimerkiksi A:2-ohjelman laukanvaihto käynnin kautta ei tuota minkäänlaista ongelmaa, koska siihen tullaan oikeassa laukassa. Vasemmassa laukassa pelkkä käyntiin siirtyminen on hieman mutkikkaampaa. 

Siisti suoritus palkittiin jopa 67 % ja se riitti luokkavoittoon! Ihan mahdoton ukkeli, kun melkein joka kekkereistä tuo kotiin ruusukkeen. Selvää kouluhevosainesta. ;)

Ratsu edustaa, ratsastaja ei. Mulla todettiin silmä- ja poskiontelontulehdukset, mutta näköjään hyvin pystyy niidenkin kanssa kisaamaan. :D