Pyhä jysäys!

Senioreiden seuramestaruuskultaa 2015!!

Sidu yllätti kyllä toden teolla lauantaina! Vain kaksi kuukautta yhteistyötä ja yksi helppo c -tason startti takana ja entinen estetykki pamautti 21 ratsukon luokassa helpossa A:ssa 3. sijalle prosentein 61,03% ja tällä napattiin seuran seniorimestaruus!

Olin aivan äimän käkenä kuullessani, että sijotuttiin kolmen kärkeen. Taisin vielä Sidun omistajalta kysellä ääneen, että "siis mitäh? minäkö??" luullessani kuulleeni kuulutukset väärin. :D Tavoitteena oli tosiaan saada vain hyvä ja tasainen suoritus, hevonen avuille radalla ja erityisesti mun kropan hallinta toimimaan koko ohjelman ajan. Realistisena tavoitteena pidin 60% rajan rikkomista, mikäli saisin hepsun kulkemaan suorana ja tarpeeksi rentona radalla. Yli 61% oli siis iloinen yllätys, mutta vielä suurempi yllätys oli se, että tiukasti arvostellussa luokassa se riitti sijoitukseen.

Verryttelyssä hevonen toimi aikas hyvin. Sidu vasta opettelee kunnon kouluratsun elkeitä, joten mikään kokoaminen ei tule vielä kuuloonkaan, kun ensin on tarkoitus päästä pois etupainoisuudesta, saada selkä käyttöön, hevonen rehelliseen peräänantoon ja pyöreämmälle ja rennommalle kaulalle. Massaa ja lihasta tarvitaan paaaaljon oikeisiin (kouluhevosen) paikkoihin ja tietysti voimaa kantaa itsensä. Sillä on kuitenkin kolme todella hyvää askellajia: tahdikas ravi, upea käynti ja iso laukka, joten potentiaalia kyllä löytyy! 

Radalle mentäessä Sidu jännittyi ja tuomaripääty oli aikas jännä paikka. Rehellisesti sanottuna hevonen näytti kirahvilta tuijottaessaan jänniä paikkoja, ainakin selästä tuntui, että kaula vain jatkuu ja jatkuu ylöspäin! Pyörin jännäpäädyssä hieman pidempään, ja lopulta hepokin taisi todeta, että ei kai sieltä ihan heti sapelihammastiikerit hyökkää kimppuun. 

Pikku jännä jäi kuitenkin suorituksenkin ajaksi päälle, joten keskiaskellajit jäivät vaatimattomiksi niin ravissa kuin laukassa. Pohkeenväistöistä saatiin kivasti pisteitä, samoin molemmista laukkavolteista, laukanvaihdosta käynnin kautta (vaikka tätä jännitin mahdottomasti, että saanko Sidun tarpeeksi pohkeen eteen, jotta siirtyminen onnistuu) ja toisesta vastalaukasta. Toisen vastalaukan mokasin itse, multa jotenkin kummasti lähti tasapaino juuri kaarteen jälkeen, kun liitytään uralle. Kellahdin sekunnin sadasosaksi hieman eteen, jolloin istunnan tuki katosi ja Sidu pääsi valahtamaan pitkäksi. Raa'an hevosen kanssa pitää tukea valtavasti istunnalla, jotta homma pelittää. Pienestäkin horjumisesta peli on menetetty. Siirtymiset askellajien välillä onnistuivat melko kivasti läpi radan ja loppuohjelma olikin täynnä 6,5 ja vapaasta käynnistä jopa 7. 

Ilmeisesti ollaan tehty Sidun omistajan kanssa hyvää työtä, kun tulokset on tällaisia. Toivottavasti sama meno jatkuu! :)

Kevyttä ravia ennen suorituksen aloittamista

Ihan kuin sillä olisi jopa kaulaa! :D

Hieno poika!