Pientä taukoilua

Kuten varmasti olette huomanneet, on blogissa valinnut syvä hiljaisuus sitten maaliskuun lopun. Tällä hetkellä allekirjoittaneella on kädet niin täynnä töitä, ettei aikaa kirjoittamiselle oikeasti ole edes viikonloppuisin. 

Kerrotaan nyt kuitenkin nopeat kuulumiset viimeisen kuukauden ajalta:

Kisakausi startattiin maaliskuussa kahdella ääripääradalla. Ensimmäisessä hevonen oli aivan totaalisen väsähtänyt, vaikkakin suoritti teknisesti hienosti saaden vaikeimmista liikkeistä (takareista ja vastalaukoista) parhaimmat pisteet. Toisella kerralla puhtia oli taas niin paljon, että viimeistely jäi puolitiehen - osittain tarkoituksellakin. Halusin antaa Akulle kokemuksen, että radalla on kivaa ja siellä saa mennä eteenpäin. Aku oli silmin nähden tyytyväinen ja liekeissä radalla, mutta täsmällisyyden uupuessa prosentit jäivät 60%. Kaksi ekaa kisaa olivat siis aluetasolla helppoa A:ta.

Viime viikko saikkuiltiin Akun rasittuneiden etujalkojen takia. Nyt mennään taas puhtaasti ja aletaan pikku hiljaa treenailemaan uudestaan. Seuraavaksi starttaillaan kansallisissa kisoissa Hyvinkäällä toukuun puolessa välissä ja sitten kesäkuun alussa Korpilahden kisaviikonloppuna.

Lisäksi herra Itsepäisyys päätti yksi kaunis aamu olla menemättä traileriin. Kiva. Kyllähän se sitten 25 minuutin itkupotkuraivareiden jälkeen sinne meni porkkanan perässä, mutta ai että sitä turhautumisen määrää. Valmentajan kanssa tulimme siihen tulokseen, että traikkuvalmennus taitaa olla tarpeen. Nyt Aku menee taas koppiin kuin unelma. Mun ei tarvitse kuin taluttaa se sillalle ja sanoa "koppiinkoppiin", niin herra löntystelee sinne rentona ja tyytyväisenä. Ja mikä oli syynä tähän kiukutteluun? Kunnioituksen puute. Pienen treenailun jälkeen Aku kunnioittaa taas ihmisen tilaa ja apuja, ja maailmassa vallitsee jälleen rauha. On ne ovelia velmuja nuo hevoset. Ja varsinkin sellaiset hevoset, jotka ovat muuten hyvin kilttejä. Kiltin hevosen kanssa rajat saattaa välillä hämärtyä, eikä kunnioituksen puutetta tule välttämättä huomanneeksi.

Ja eihän nämä vastoinkäymiset tuohon loppuneet. Lisäksi Aku hajotti kolmannella käyttökerralla upouuden Schockemöhlen suojasetin toisen takasuojan. Se tunne, kun uhraat paljon rahaa hienoihin suojiin ja... No, ei kai auta kuin ostaa toinen takajalkasetti. Ihanan kallista. ;) Lahjoituksia otetaan vastaan!

Toivotaan, että kiire hellittäisi tässä lähiaikoina ja aikaa jäisi paneutua taas blogin pariin! Hengissä täällä ollaan kuitenkin. :)

Kotona takareita reenailemassa

Verkkaa Hämeenkyrössä. Älkää kysykö mitä ratsastaja puuhaa - hevonen on ihan hieno. ;)

Laukasta raviin siirtyminen

Akun mielipiteet saikkuilusta - mieluummin ripaskaa kuin käyntiä. ;)

Hämeenkyrö huhtikuu