Vihdoinkin onnistumisia kisarintamalta!

Tai ainakin suunta on parempi!

Lauantaina käytiin nappaamassa Akun kanssa ensimmäinen yhteinen ruusuke - väri oli valkoinen.

Aku oli koko viime viikon todella energinen, kaikki parin viikon takainen apaattisuus ja väsyneisyys oli kadonnut viimeisintäkin pisaraa myöten! Treenit oli oikeastaan hirveetä touhotusta sinne ja tänne, Akun mielestä olisi kokoajan pitänyt paahtaa vähintään keskiravia ja huh mitä lisäyksiä vedeltiin. :D Annoin poitsulle mahdollisuuden mennä eteen ja pidettiin vain kivaa, ilman sen kummempia tuuppauksia. Mieluummin valitsen liian kovan vauhdin ja innon, kuin eteenpäinpyrkimyksen kadottaneen lahnan.

Kisat olivat seuratasoa, ja ne pidettiin Pornaisissa KumRan toimesta. Ihana henkilökunta ja hyvin järjestetyt kisat, mahtavaa! Seuratason kisoiksi tuomarilinja oli mielestäni aika tiukka, mutta parempi niin. Ja yllätyksenä luokkaa tuomaroi kaksi tuomaria. Tällä kertaa eroa oli "ainoastaan" 4%, eli suunta on selkeästi parempaan! :D 

Tehtiin suht pitkät alkukäynnit ulkona, sen jälkeen 15 minuutiksi verkkaamaan maneesiin ja loppuaika vain käveltiin ulkona. Halusin varmistaa, että ei käy sitä katastrofia, joka koettiin aluemestaruuksissa... Eli totaalista hyytymistä. Verkassa oli jees fiilis, pohja oli erinomainen ja maneesi ihanan valoisa! Vähän ukkeli taas jännittyi radalla, ja käynti meni valitettavasti passimaiseksi, mistä toinen tuomari rokotti aika roimasti. Vaikka tuloksena oli 3. sija, en itse ole hirveän tyytyväinen rataan. Aku oli varsinkin alussa epätasainen ja hermostunut, eikä ollut tarpeeksi hyvin avuilla. Keskiravissa meillä on vielä työstämistä. Akultahan kyllä irtoaa liikettä, mutta ravin tasapaino ja tahti katoaa todella herkästi. En päästänyt sitä radalla ihan "huippuunsa" lopputuloksena kuusi pistettä kummaltakin tuomarilta. Toiselta mieltä lämmittävä kommentti "tahdissa", vaikka molemmat ihan oikeutetusti olisivat halunneet enemmän venyvyyttä.

Itse mokasin toisessa pääty-ympyrässä, tajusin jo heti ympyrälle lähdettäessä, että ei hitsit nyt tehdään kyllä volttia eikä pääty-ympyrää... 

Paperissa näkyi tuomareiden mielipide-erot (vaikka tällä kertaa ne olivat meidän mittapuulla ihan siedettävät). Toiselta ei tullut yhtä ainutta seiskaa vaan tasaista kutosta, vaikka toiselta niitä seiskoja oli irronnut monia ja oli siellä yksi kasikin joukossa komeilemassa laukasta käyntiin -siirtymisestä. :)  Toinen tuomari olisi sijoittanut meidät 1. eli luokan voittajaksi, mutta toinen vasta 5. 

Kuitenkin ehjä ja ihan siisti rata, eli pakko nyt niellä se ylikriittinen täydellisyyden tavoittelija, ja myöntää, että olihan se ihan hyvä rata. Mutta tosiaan, seuraava tavoite on kokea se totaalinen tyytyväisyyden ja onnistumisen tunne sillä hetkellä, kun pysähdymme tuomarin edessä lopputervehdykseen. Kyllä sekin sieltä vielä tulee. Vasta kolmet yhteiset kisat takana, niin vielä tässä harjoitellaan, rakennetaan luottamusta ja opetellaan tuntemaan toisiamme kisatilanteessa. Ja jos olisin täysin tyytyväinen, sehän tarkoittaisi, ettei olisi mitään parannettavaa. Ja aina on jotain parannettavaa, korjattavaa ja opittavaa. :)

Viikonloppuna suuntaamme kohti Ypäjää ja SuoRan valmennusleiriä. Akun omistaja menee itse Akulla ja minä Pikolla. Odotan innolla, sillä en ole koskaan ollut Ypäjällä valmennuksissa tai muissakaan tapahtumissa suokkien laatereita lukuun ottamatta!

Akun ja Pikon kanssa Senaatintorilla!

Olipahan kokemus!

Tänään Helsingissä vietettiin Autonomian aika -festareita ja samalla auton vapaapäivää. Senaatintori oli vaihtunut hevostoriksi, jossa esiinnyimme Pikon, Akun ja poitsujen omistajan kanssa. Voin sanoa, että on aika upeeta istua hevosen selässä Helsingin tuomiokirkon juurella, auringon paistaessa ja syksyn tarjotessa vielä viimeisiä lämpimiä päiviään - ja kaiken lisäksi iloisten ihmisten ympäröimänä! Fiilis paikan päällä oli ihan mieletön!

Aamu lähti käyntiin kahdeksan pintaan, kun lähdettiin ABC:n pihasta kohti Helsinkiä. Keskustassa  on muutenkin aina yhtä ihanaa ajaa hevostraikun kanssa, mutta jotta elämään saataisiin vielä lisää jännitysmomentteja, käytiin vielä Yliopistonkadun toisessa päässä kääntymässä, ja toteamassa, että jollei auto hyppää betoniporsaiden ylitse, niin on pakko peruutella takasin päin ja kiertää toisesta suunnasta... Loppujen lopuksi pääsimme perille tapahtumapaikalle - ja vielä ihan ajoissa!

Piko tsiigailee, että mihin ihmeeseen sitä ollaan jouduttu :D

Päivään kuului kaksi katrilliesitystä Senaatintorilla, Ville Virtasen käskyjulistuksia Silvolan Hemmingin selästä, hevoshuutokauppa (Piko "myytiin" 150 ruplalla ;) sekä kulkue ratsupoliisien johdattamana Espan läpi Hietalahdentorille ja sieltä takaisin.

Piko oli tapansa mukaan niin nätisti! On uskomatonta millaisen luonteen ja hermot tuo vasta 5-vuotias ruuna omistaa. Ei haitannut ohitse rämistelevät ratikat eikä värikkäät ilmapallot!

Ei kyllä ihan jokaisen hevosen kanssa voisi lähteä tuollaiseen tapahtumaan ratikoiden, isojen yleisömassojen, pyöräilijöiden, ilmapallojen, bussien, rumpalistien, valokylttien ja räpsyvien salamavalojen sekaan. Kaikki meni kuitenkin hienosti, vaikka Aku kävikin aika töräkkänä ja puuhaili omia piffipaffisarjojaan pitkin matkaa. :D 

Enempää höpisemättä päivä oli hieno, ja alta löytyy kuvia!

Huhheijjaa...

Ei mennyt lauantain kisat ihan niinkuin oli tarkoitus... Noh, välillä tulee vähän takapakkia, ei voi mitään. Aku oli vielä verkassa ihan ok, mutta saman tien radalle päästyämme tapahtui joku ihme lamaannus, ja Akulta katosi kaikki puhti ja energisyys. Lähinnä tuntui siltä, kuin olisi ratsastanut nälkiintynyttä laamaa. :D Aivan kamalaa...

Luultavasti viime viikko on ollut turhan rankka, ja se kostautui sitten kisoissa. Periaatteessa rata oli "ehjä" viimeistä laukannostoa keskihalkaisijalla lukuunottamatta. Mitä siinä sitten tapahtui, en tiedä, mutta Aku ei vain nostanut laukkaa, vaan lähti hirveetä hirvenravia kohtia tuomareita. Sitä häpeän määrään... Lopulta sain kuitenkin laukan nostettua, mutta voi jösses soikoon! Ja toinen tuomari ei taaskaan tykännyt... rivien välistä pystyi lukemaan suoranaiset haistattelut. Toinen antaa kutosta ja toinen 4,5... jep jep. Semmonen 6% ero taas vaihteeksi. Mutta ei sentään ollut suurimpia sinä päivänä. Muun muassa voittajalla oli 9% ero... En jaksa enää edes vaivautua vaahtoomaan asiasta. :D

Nyt otetaan hetken aikaa vähän kevyemmin, ja mennään rauhaksiin, pidetään kivaa ja unohdetaan kunnon treenaaminen tällä viikolla. Ensi lauantaina kyllä on taas jännät paikat, sillä lähdetään Helsinkiin esiintymään suomenhevoskatrilliin. Esiinnymme markkinoiden yhteydessä ja kuljemme pitkin Helsingin keskustaa! Varmasti upea kokemus. :)

Leevistä löytyy taas videota tältä päivältä. Pari vapaapäivää + hirveä maailmanlopun tuuli = kuumahko poni. ;)

PS. Leevin pitää aina kuskata eväitä mukana. ;) Ponin mielestä työnteko onnistuu ihan hyvin suu täynnä lehtiä!