Esittelyssä: Leevi

Nyt, kun istun kotona flunssan räkäisissä kourissa, on minulla aikaa tehdä pieni esittely Leevistä.

Leevi on siis Saksasta tuotu 11-vuotias pinto-lewitzer-ruuna. Se on upea monitoimiponi, jonka omistaa eräs 15-vuotias tyttö. Leevi ei kuulemma aina ole ollut tuommoinen maailman kiltein ja iloisin mammanmussukka, eli ponin omistaja tukijoukkoineen on tehnyt todella upean työn sen kanssa.

Leevillä on älyttömästi kapasiteettia esteisiin, siitä irtoaa uskomatonta liikettä, se kykenee kokoomaan itseään loputtomiin... ja silti samalla sen kanssa voi touhuta mitä vain, sitä voi käyttää lasten terapiaponina, tehdä rauhallisia maastolenkkejä - se on uskomattoman kiltti, utelias ja hyväntahtoinen poni. Melko täydellinen pakkaus!

Leevin laadukkuus (varsinkin koulupuolelle) on itseasiassa vasta tänä syksynä käynyt ilmi. Sen kaiken voiman ja liikkeen, kun vielä saisi mukaan kisaradoille, olisi kaikki palikat kohdallaan! Ei siis muuta kuin lisää startteja, kokemusta ja ennen kaikkea hauskanpitoa. :)

Kokeiltiin, mitä poni tuumaa kankisuitsista, ja tässäpä lopputulos:

Että aikamoinen pakkaus! 

Seuraavaksi muutama kuva tämän vuoden Kansallisesta poninäyttelystä. Viime vuonna Leevi palkittiin 1. palkinnolla, tänä vuonna toisella.

Ja vaikka poni osaa olla tuollainen kuuma lihapullahörhöilijä, se osaa olla tarpeen vaatiessa kiltteyden ja rauhallisuuden perikuva! Alla olevassa kuvassa Lepa tarjoaa unohtumattomia kokemuksia terapiaponina. :)

Sitten vielä pari estekuvaa. Leevi rakastaa esteitä, ja hyppäisi varmasti vaikka mitä, jos vain kuskilla olisi pokkaa pysyä mukana... :D Herralla on myös tapana painella esteillä aikamoista kyytiä, joten pakko myöntää, että välillä (lue: aika usein) on vauhti saanut naamavärkkini vääntymään kauhistuneeseen virneeseen!

Kun kerta kaikki tuntuu Leeviltä luonnistuvan, ponin omistajaperhe totesi, että syksyn projektina on sitten opettaa Lepa vetämään kärryjä! Hetken katsoin kieroon, että jaahas mitä vielä tässä seurassa keksitäänkään! Hullunhauska idea, mutta on sillä myös kunnon tarkoituskin - käynnin parantaminen ja samalla takaosan vahvistaminen. Käynti ei nimittäin ole Leevin vahvimpia osa-alueita, ja varsinkin kilpailuissa se on usein passimaista. Saa nähdä, mitä poni siitä tuumaa! :)

Rakkauspaukkaus!