lauantai 20. kesäkuuta 2015

Kisaviikko 2015

Viime lauantaina starttasimme Ypäjällä 3-tason avoimen helppo A:1:n. Edellisenä iltana ruokakippoon taisi lorahtaa hieman liioiteltu extramäärä öljyä, sillä Aku oli heti traikusta ulos päästyään ihan tättähäärä tuulella. 

Verkassa se kuitenkin jaksoi jopa keskittyä, ja sain ihan kivan fiiliksen päälle. Tein aluksi käynnissä tosi pitkään töitä, ensin täysin vapain ohjin, sitten pitkin ohjin ja siitä pikku hiljaa keräillen ja kooten paljon sivuttaisliikkeitä, väistöjä, taivuttelua ja asettelua. Viime valmennuksessa korostettiin sitä, kuinka hevonen pitää koko ajan pitää lähellä. Keskityin siis pitämään Akun koko ajan läsnä ilman, että se askeleeksikaan pääsisi multa karkuun. Käyntiverkan jälkeen tein ravisiirtymisiä, väistöt ja vastalaukat. 



Radalle mentäessä oli ensimmäistä kertaa jotenkin melko levollinen olo. En pahemmin jännittänyt ja Aku tuntui hyvältä - oikeasti ekaa kertaa luotin siihen, että eiköhän me selvitä. Sisääntulo oli hieno, mutta herra duracell-pupun mielestä ennen pysäytystä oli kiva kiihdyttää. Jouduin ottaa kovastikin kiinni ja pysäytys meni pipariksi. Keskiravi lähti hyvin mutta ilman kunnon tahtia. Sitten mokasin itse, kun jostain syystä halusin tehdä voltin ennen väistöä... Lopputuloksena oli vihellys ja -2 pistettä. Hemmetti. Ekasta väistöistä ja voltista irtosi kivasti 6,5 ja toiselta jopa 7, ja toista keskiravia lukuunottamatta loppu raviohjelma oli oikein mallikas. Jopa peruutuksesta, jota Aku ei alkuaikoina osannut mitenkään päin, irtosi 6,5. 

Akun ylitarmokkuus koitui ongelmaksi sen parhaassa askellajissa käynnissä... Akun mielestä ko. ohjelmaan ei olisi kuulunut millään tavalla käynti. Se oli koko ajan lähdössä, jännittyi ja rikkoi käyntiä pari kertaa. Olin ihan raivona selässä. :D Mietin vain, että on se nyt kumma, kun äijällä on kasin tai jopa ysin käynti, eikä viitsi sitä näyttää. Noh, täytyy valmentajan kanssa käydä läpi tekniikat, joilla saan Akun ylläpitämään hyvän keskikäynnin silloinkin, kun se on tuollaisessa "mennään mennään" mielentilassa. Keskikäynti oli vielä kakkosen kertoimella, joten siinähän ne pisteet sitten menivätkin.

Lisäksi ensimmäistä kertaa elämässäni tuomari unohti radan! Olin lähdössä ihan oikein keskilaukkaan, kunnes kuului vihellys. Ehdin kelata että mitä, onko Aku ep vai mitä tapahtui. Hetken päästä tuomari tajusi virheensä ja oli todella pahoillaan. Olin lähinnä vain hämmentynyt ja kysyin sitten, että tulenko vain uudestaan. Laukkaohjelmasta tuli perus 6-6,5. Toinen tuomari tosin rokotti toisesta vastalaukasta ja keskilaukasta, jotka molemmat jäivät edestä matalaksi. 
Lopputervehdyksestä toinen antoi 7 mutta päätuomarin mielestä se oli ennen pistettä ja 5,5. Sisääntulo ja pysähdys olivat kyllä oikein onnistuneet, mutta varmistelin alkutervehdyksen vaikeudet mielessä pysähdyksen ehkä hieman liian aikaisin. 

Käynnin rikko oli aika kohtalokas, koska sehän vaikuttaa arvostelukohdan lisäksi hevosen askellajien arvosteluun, kuuliaisuuteen ja pahimmillaan ratsastajan apujenkäyttöönkin. Kalliiksi siis tuli. Laskeskelin, että ilman rikkoa ja unohdusta (jos käynnistä olisi irronnut edes 6,5, jonka Aku yleensä vähintään siitä saa), prosentit olisivat lähennelleet 61%. Nyt lopputuloksena oli 58,3% ja sijoitus luokan puolivälin jälkeen. 

Säälittävistä pisteistä huolimatta en osannut olla kovin pahoillani. Radassa oli monia hyviä pätkiä, ratsastin vasta elämäni toisen kansallisen tason radan, luokan taso oli kova ja arvostelu tiukahko. Ei ollut yhtään sellainen tunne, että tarvisi ihan kauheasti hävetä. :)


1 kommentti: