keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Sunnuntain kisatuloksia

Juhuu taas!

Toivon tosiaan, että tämä meidän joka-toisen-kilpailun-kirous jää tähän, ja tästä eteen päin tie olisi (joitain mahdollisia poikkeuksia lukuun ottamatta ;) vain ylöspäin... Sijoituimme sunnuntaina taas kolmanneksi Espoossa seurakoulukisoissa. Huvittavinta tässä on se, että omasta mielestäni suoritus ei ollut todellakaan hyvä. Se oli lähinnä mitään sanomaton, löysähkö ja joiltain osin sutaistu. Prosentteja tuli kuitenkin 61,5% ja tosiaan tällä tuloksella kolmas sija. Kisamenestys on siis ollut jo useamman kerran putkeen tätä: sijoitus-katastrofi-sijoitus-katastrofi-sijoitus.



Tuomarien mielestä kokonaisuus oli siisti ja tasainen, hevonen ajoittain etupainoinen ja laukka olisi saanut pyöriä paremmin ja olla aktiivisempi - ihan totta. Radalle tultaessa fiilis oli tosi hyvä, sillä nyt ratsastettavuus säilyi aiempia kisoja parempana. Ajoittain Aku kulkikin ihan näppärästi, mutta ratsastaja taas ei tehnyt tarpeeksi töitä, joten Aku pääsi välillä lösähtämään ja jopa painamaan kädelle (mitä ei nykyään treeneissä tee oikeastaan ollenkaan).
Rikkeetön rata, mutta tosiaan niinkuin sanoin, aika keskinkertainen. Kuitenkin 21 osallistujan avoimessa luokassa 3. sijoittuminen on aika jees. Naureskelin vain, että mitäköhän tuloksia päräyteltäisiin, kun rata sujuisi omasta mielestäni edes hyvin - puhumattakaan, kun kaikki palaset loksahtaisivat paikalleen.
No, viimeisestä tuskin on kouluratsastuksessa toivoa. ;)

Mutta kaikista iloisin olen siitä, että kaikkien kolmen tuomarin skaalat ja arviot olivat täysin linjassa! Ensimmäistä kertaa Akun kanssa tuomaripisteissä ei ollut mitään 6-9 % eroa - aivan mahtavaa! Ehdin jo oikeasti turhautua, että hemmetti haluan sen rautiaan, neljä sukkaa ja läsin omaavan puoliverisen suomenhevosen sijaan... No, nyt ei enää harmita! Tarvitsin vain sen yhden vakuutuksen, että edes joskus tuomarit ovat samoilla linjoilla suorituksen laadusta.

Ja niin, onhan se tietysti aina kiva tulla ruusukkeen kanssa kotia. Nyt mulla on paljon positiivisempi ja odottavampi fiilis kesän kisojen suhteen. Tuntuu, että ne Aku lamaantumiset (mistä lienee johtuvatkin?) ovat ehkä osittain jo selätetty. Tietenkään vielä ei voi mennä vannomaan, mutta ehkä asiaa auttaa se, että sain itselleni varmuutta. 





Tättärää palkintojenjaossa!


Aku on toiminut treeneissä aivan törkeän hyvin. Viimeksi oikea laukka oli jotain aivan fantastista! Valmentaja kiljui toiselta puolelta maneesia, että "tuossa on rauha! tuo on sitä mihin kouluratsastuksessa pyritään!" ja mä olin aivan sekasin sen muutaman laukkaympyrän ajan, vaan istuin kyydissä ajattellen, että voi luoja, tältä sen ilmeisesti pitää tuntua! :D

Eilen puuhastelin kaikenlaista laukassa, vastalaukkaa ympyrällä, kaheksikolla, laukanvaihtoja käynnin kautta ja koottua "piruettilaukkamaista" laukkaa. Aku oli ihan jeejee!

Tänään sain vihdoin varmistuksen, että pääsen selkäni kanssa magneettikuviin, ja ongelmalleni oikeasti nyt aiotaan hakea ratkaisua. Mahtavaa, sillä selän ongelmat ja siitä johtuva jalan virheasento häiritsee pahasti myös ratsastaessa.

Huomenna tiedossa kauden ensimmäiset saderatsastukset, mikäli ennusteet pitävät paikkaansa. Eikös se siis tarkoita, että se olisi kesä NYT! 


Tätä odotellessa! © Ira S. 2010

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti