torstai 11. lokakuuta 2012

Leevin kanssa valmennuksessa


Vau vau ja vielä kerran vau. Kävimme tiistaina aamupäivällä Leevin kanssa Aminoffin valmennuksessa, ja voi hitsit se pieni ponin pallero osaa aina yllättää. Tai onhan jo tiedossa, että Leevistä löytyy liikettä ja laatua, mutta tunnin aikana itsellekin tuli sellaisia ahaa-elämyksiä ja fiiliksiä, että tässähän oikeasti ratsastetaan! Paras kommentti, jonka olen ikinä kuullut valmentajalta ”voi luoja se on kaunis!”.  Ponin omistajan äiti myhäili katsomossa tyytyväisenä. ;)

Valmentaja muistaa Leevin jostain kevään seurakoulukisoista, joissa oli verkassa pistänyt merkille, että hieno poni kyseessä. Leevin kanssa ollaan siinä mielessä vielä vaiheessa, että ongelmakohdat tarvitsevat paljon lisätreeniä ja kaikkea sitä potentiaalia, joka Lepassa piilee, ei vielä ole saatu kaivettua esille. Leevi on kuitenkin vasta 11-vuotias, ja sitä on käytetty todella säästeliäästi Suomeen tulonsa jälkeen ja se on saanut nauttia elämästä ilman sen kummempia stressauksia, kuten aktiivista kilpailemista ja valmentautumista. 

Leeviä on periaatteessa erittäin helppo ratsastaa, sillä se on todella herkkä istunnalle. Tunnilla kiinnitettiinkin paljon huomiota istuntani käyttöön ja sen vaikutukseen. Kun muistan istua syvällä satulassa, olla nopea pohkeesta ja pysyä suorana ja jäntevänä, Lepa kulki paikoin niin upeasti, että fiilis oli todella katossa! Vaikka Leevi on kevyt ja herkkä, sen kanssa täytyy olla todella tarkkana, sillä se tippuu todella nopeasti pois pohkeen edestä, tulee ihan tyhjäksi ja sitä kautta tippuu ihan rullalle alas.
Emme tehneet ihmeempiä harjoituksia, lähinnä perusratsastusta ja paljon ympyröitä tarkoituksena saada asetus ja taivutus kuntoon. Itselläni on ongelma oikean käden kanssa, sillä jostain ihme syystä takerrun vasemmassa kierroksessa oikeaan ohjaan vahvemmin kuin vasempaan. Vasemmassa kierroksessa Leevin pää siis ei ole suorassa. Poni oli tunnin aikana välillä vasemmasta ohjasta aika tyhjä, joten otan oikean ohjan liian vahvasti kompensoidakseni oikean puolen tyhjyyttä... Hirveä oravanpyörä: liian vahva oikea tuki, joka johtuu tai johtaa (kumpi oli ensin, muna vai kana?) siis vasemman puolen tyhjyyteen, ja sitä yritän korjata ottamalla vielä enemmän vasemmalta. :D Huoh.


Mutta tosiaan, paljon hyviä ideoita ja vinkkejä saimme. Leevin käynti on parantunut viime aikoina aivan älyttömästi, yhdet kasithan olemme kisoissa jo saaneet, mutta tänään valmentaja sanoi, että uskaltaisi jopa antaa (siis siitä käynnistä mitä näytimme tänään valmennuksessa) ysiä. Ysiä!
Jarrutkin ovat löytyneet viime aikoina! Leevillä on inhottava tapa olla välittämättä pidätteistä, kun sille päälle sattuu. Yksi syy tähän on ponin äärimmäinen uteliaisuus ja kiinnostus kaikkea kohtaan. Jos esimerkiksi ratsastan sillä tiellä, ja pellon toisella puolella menee auto, Leevin mielestä on pakko keskeyttää duunit ja alkaa tuijottaa ko. autoa... Lutuinenhan se on, mutta kyllä niihin töihinkin pitäisi välillä jaksaa keskittyä. ;)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti