tiistai 11. syyskuuta 2012

Hurjia piste-eroja vol. 349

Järvenpään aluekoulukisat 9.9.12

On se nyt kumma! Pitäiskö sitä oikeasti vaihtaa rautiaaseen puoliveriseen, niin saisi tietää millä tasolla sitä oikeasti mennään... Sunnuntaina käytiin poninpompulan kanssa Järvenpäässä. Mutta ennen, kun alan vaahdota piste-eroista, haluan hehkuttaa kuinka ystävällistä ja mukavaa porukkaa kisoissa oli! Aivan huippu fiilis saapua kisapaikalle, kun liikenteenohjaajista lähtien kaikki ovat yhtä hymyä, palvelu on ystävällistä, ohjeet selkeitä ja toimintaa nopeaa - sekä kaiken kukkuraksi toimihenkilöt ja järjestäjät toivottavat tsemppiä koitokseen. Lisää tällaista! :)

Mutta sitten itse valittamiseen... On turhauttavaa, kun ihan ok radasta (jossa oli pari heikkoa kohtaa, mutta myös paljon hyvää) toinen tuomari antaa 63,2% ja toinen 56,6%. Missä vika? Onko kouluratsastuspiirit puolillaan rasisteja? Muiden tuloksia selatessani kävi ilmi, että huomattavan usealla suomenhevosella ja ponirotuisella oli kaikista suurimmat piste-erot. 

Mitä pitäisi ajatella, kun tuomarit istuvat autoissaan vierekkäin, näkevät samasta kohtaa saman liikkeen, ja silti toinen antaa 5,5 pistettä "anna enemmän ohjaa" ja toinen 8 pistettä "Hieno käynti!" kommentin kera?

Kirjava poni on kai kaikista pahin. Tuleehan muillekin välillä suuria piste-eroja, koska kyseessä on arvostelulaji, ja joskus toinen tuomari on linjaltaan tiukempi kuin toinen, ja joskus taas tuomarin sijainti vaikuttaa, sillä jostakin kohdasta katsottuna hevosen vinous saattaa jäädä pimentoon tms. Mutta tuloksia selatessa ko. kisojen tuomarien linja oli yhtenäinen näitä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta... Turhauttaa, kun haluaisin saada todellisen tuloksen, eli sillon, kun menee huonosti huonot pisteet ja silloin, kun toimii, hyvät pisteet. EN siis tässä vikise, että "typerät tuomarit eivät anna hyviä pisteitä", vaan sitä, että on vaikeaa arvioida omaa suoritusta, kun näkemyksissä on niin suuria eroja...

Ja kyllä, tiedän ja olen myös sisäistänyt sen, että kouluratsastus on arvostelulaji, ja kukaan ei koskaan pysty arvostelemaan täysin objektiivisesti, ja jos ei tätä kestä, on syytä vaihtaa lajia. Mutta mielestäni asioista saa ja pitää puhua ääneen. Minkä takia ratsastusmaailmassa edelleen on rasisteja, jotka katsovat rotua tai väriä, ja unohtavat arvostella sitä, mitä näkevät sillä tietyllä hetkellä, siinä tietyssä paikasssa? Ja tämä pätee niin hyvässä kuin pahassakin. Tuntuu myös väärältä, jos selkeästi huonosti esittämästäni liikkeestä tai rikosta tuleekin hyvät pisteet - ei sekään palvele tarkoitusta. Itse ainakin kilpailen tarkoituksenani kehittyä. 

Mutta ei auta itku markkinoilla. Treeniä ja startteja vain lisää. Ehkä vielä jonain päivänä keksitään objektiivisuus-pilleri, jonka tuomarit joutuvat nielemään aina ennen kilpailuja. ;) 

Mutta vaikka poni kenkkuili alkutervehdyksessä ja parit siirtymiset meni pitkäksi, olin ihan ällikällä lyöty Lepan hermoista! Joo, Leevi oli varsinkin radan alkupuolella jännittynyt, mutta ei tehnyt mitään muuta kuin hirnahti, kun kesken radan äänentoistolaitteista kuului iso pamahdus! Itse kyllä hätkähdin kesken laukkaympyrän, että mikäs kolmas maailmansota täällä alkaa. :D
Vapaa käynti oli myös aivan uskomaton. Joskus kirjoitinkin, että käynti on Leevin heikkous, sillä se menee todella herkästi passimaiseksi. Mutta tosiaan, toinen tuomari räväytti vapaasta käynnistä 8 ja varusti vielä kehut huutomerkin kanssa! Upeeta.

Alla pätkiä radalta (ja myös radan kiertämisestä). Kuvauspaikka oli hankala, ja välillä kamera heilui niin pahasti, että laitoin tosiaan vain osia radasta. Sekä sensuroin mm. järkyttävimmän alkutervehdyksen ikinä!

Omaanki silmään pisti, että ravin tahti olisi saanut olla rennompi ja rauhallisempi. Joissain kohdissa poni hieman tikittää, eikä jännityksen takia tosiaankaan näytä miten hienoon raviin oikeasti pystyisi. Laukkaosuudet olivat jo parempia ja käynti puhdasta!



Muita kuulumisia

Tällä viikolla tarkoituksena on keskittyä täysin Akuun, sillä lauantaina olisi koitoksena ESRAn aluemestaruudet. Aika jännät paikat, sillä siellä pitäisi startata ensimmäinen helppo a -luokkani. Akuhan on vanha konkari, ja onneksi suokkimestauuden luokkana on kenttäkilpailuohjelma nro 6, eli a-tasoa helpoimmasta päästä.
Aku on toiminut aivan törkeän hyvin viime aikoina. Ainoa ongelma on oma oikea jalkani... Lantioni on mitä ilmeisemmin taas sijoiltaan (ratsastin kesällä erästä stunttihevosta, ja mentiin sitten kunnolla ympäri, ja hevonen kaatui päälleni... hups). Sen takia raviväistöt vasemmalle ovat ihan täyttä tuskaa, ja epäonnekseni se on vielä Akunkin huonompi suunta. Reeniä reeniä, ja paljon venyttelyä, niin ehkä siitäkin selvitään. :)

Ja pakko vielä sanoa, että on aivan mieletöntä, kun Aku nyt siirtyi maneesitallille. En ole koskaan eläissäni ratsastanut maneesitallilla (paitsi tietysti joskus aikoinaan ratsastustuntilaisena), ja olen aivan innoissani, että minun ei tarvitse ratsastaa Akun kanssa vesisateessa, koska voin mennä sisälle maneesiin! Elämän pieniä iloja, joten kaikki te, joilla on mahdollisuus maneesiin, olkaa tyytyväisiä ja muistakaa iloita siitä. :)

5 kommenttia:

  1. jos yhtään helpottaa niin et ole ainoa. Olen itsekkin saanut pm katsastuksissa Va B luokasta 56% ja 64%... Sekä myöhemmin jossain kansallisista 4 ' passikäyntiä' ja samaan kohtaan toinen tuomari 7 ' hyvä yliastunta'

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohtalotovereita! Juu, ihan älyttömiä eroja sullakin.. Laitoin itseasiassa liitolle viestiä, että miten tällaisissa tapauksissa pitää jatkossa toimia. Toivottavasti vastaavat sieltä. :)

      Poista
  2. Kivan oloinen blogi, liityin lukijaksi :) Oletko miettinyt käyväsi osteopaatilla tuon lantiosi takia? Itsellä oli lantio ihan vinkvinvonksin ja sen myötä pari alinta selkänikamaakin melkein pois paikoiltaan, mutta pari käyntikertaa osteopaatilla ja nyt kaikki on taas kunnossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että tykkäät! :) olen kyllä harkinnut myös osteopaattia, täytyy kunnolla laittaa korvan taakse. Mulla on aikaisemminkin laitettu tuo lantio paikoilleen, mutta menee kai kaikista isoista tälleista taas vinoon. Eräs fysiatri pystyy korjaa sen, mutta hinnat ovat taivaissa. Menen tänään käymään fysioterapeutilla (jota monet selkävammiset ovat suositelleet), jos hän saisi sen myös kuntoon. Saa nähdä. :)

      Poista
    2. Kun kerran täällä Kanta-Hämeen alueella asut, niin voin sen verran suositella että Hämeenlinnassa Linnan Klinikalla siinä reskan päädyssä on sellainen osteopaatti kuin Markku Keränen, joka on itse myös ratsastanut joskus, joten hänellä vähän tietoa myös siitä miten ratsastajan keho toimii :) Siellä myös nuorempi kaveri Juho Otranen, jolla itse olen käynyt, hänellä hinnat 50e/kerta, tuolla Markulla käsittääkseni samat :)

      Poista