Hyvän mielen hetkiä

Keskiviikon maastolenkki, ja Suomen luonto näyttää parhaat puolensa.

Lähteminen tuo kokemuksia, mutta palaaminen saattaa avartaa mieltä vielä enemmän. Kuinka huippua on huomata, että ennen itsestäänselviä asioita alkaaki arvostaa aivan toisella tapaa - todella huippua! Tällaisia tuntemuksia sain tänään irti vuokratammani kanssa. Saksassa kaikki hevoset olivat upeita, suuria, kalliita, kyvykkäitä, klipattuja, vinttikoiramaisen hoikkia kilpureita. Hetken jouduin nieleskelemään järkytystäni, kun tiistaina ensi kertaa menin tallille, ja vastassa oli pieni, talvikarvasta pörröinen ja vatsanalueelta suuresti paisunut pönikkä... Olihan se edelleen oma kultamuru kauniine silmineen, mutta muutamassa viikossa ehtii tottua tiettyyn muottiin. 

Kuitenkin viimeisetkin järkytyksen rippeet karisivat viimeistään tänään. Olosuhteet olivat todella vaatimattomat; kova tuuli ravisutti maisemaa ja riepotteli puita miten sattuu, lunta tuprusi ja kenttä jäässä. Kuitenkin lähdin sisukkaasti tallin viereiselle pellolle ratsastamaan. Jo siinä vaiheessa monet hevoset olisivat tehneet stopin tai vähintään saaneet kunnon kilarit aikaan - mutta eipä tämä neiti! Siellä mentiin avot ja sulut, väistöt ja lisäykset sulassa sovussa, vaikka tuuli ujelsi korvissa välillä siihen malliin, ettei edes omia ajatuksiaan kuullut! Kaiken kruunasi, kun metsän takaa räjähti taivas täyteen ilotulituksia. Tamma katsahti hetken taivaalle, mutta jatkoi hommia niinkuin mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunut. Täytyy myöntää, että siinä vaiheessa tipahti ratsastajan leuka maahan... mitämitämitä? Meinasin tikahtua ylpeydestä, eikä muutama ylimääräinen kilo merkinnyt enää mitään. Uskallampa väittää, että jokaikinen kilparatsu, jota Saksassa hoidin, olisi saanut vähintään sydänkohtauksen.

Kaikkea sitä pitääkin itsestäänselvyytenä. Sen takia on hyvä lähteä saamaan hieman kontrastia ja näkökulmia asioihin. Vuokratammani on mahtava pakkaus, josta on iloa niin maastolenkeillä, laitumella söpöstellessä kuin kilparadoillakin. Ei tarvita solariumia tai maneeseja pärjätäksemme (vaikka olisihan se maneesi näillä keleillä aika luksusta ;). 

Loppuun muutama fiilistelykuva.