maanantai 21. marraskuuta 2011

Viikko takana

Huhhutihei. Nyt on ensimmäinen viikko takana. Sen kunniaksi tänään paistoi ensimmäistä kertaa aurinko! Jo oli aikakin, harmaa sumu ja usva alkoivat jo kyllästyttää.
Eilen illalla juuri, kun olin jo ehtinyt kerätä kamppeet tallista ja siirtää ajatukset hevosista ruoanlaittoon, huomasimme, että vettä ei tule talliimme. Pihkuran pihkura. Aikaisemmin päivällä oli ollut sähköongelmia, ja nyt sitten vielä se. Reippaina kuitenkin kävimme toisesta tallista noutamassa kottikärryjen kanssa vettä reilulle parillekymmenelle hevosotukselle. Monella raukalla olikin kova jano, ja jotkut tunkivat turpansa ämpäriin, ennenkuin ehdin edes sisälle karsinaan!
Ei ollut eilisen alkuiltakaan yhtään sen parempi. Kello oli jo melko paljon, ja oli jo ehtinyt tulla täysin pimeää, kun lähdin viimeistä hevosta juoksuttamaan. Kyseinen heppa olikin sitten ori, ja hyvin vilkas hampaistaan.Tämä herra myös pitää etukavioiden heiluttelusta kahden ja puolen metrin korkeudessa. Noh, siellä juoksutusmaneesissa juoksuttaessa lähti sähkökatkon takia kaikki valot. Alkoi siinä jo hieman sydän tykyttää, että "noniin heppaseni ihan rauhassa sitten eikä mitään skitsokohtauksia." Vielä ei suurempia ongelmia syntynyt, vaikka ori alkoi jo uhkaavasti puhista. Viimeinen silaus tuli, kun ulkovalotkin sammuivat. Oleppa siellä sitten yksin pimeässä maneesissa purevan ja pystyynhyppivän orin kanssa... Kauhukuvat kavioista mottaamassa multa tajua kankaalle ehtivät jo hiipiä mieleen, mutta jäivät onneksi toteutumatta. Chandial pysyi tilanteeseen nähden rauhallisena, ja päästiin molemmat hengissä takaisin talliin! 
Kuitenkin tältä päivältä herrasta muistuttaa pirun kipeät keskisormi ja nimetön... Viikon pystyin väistelemään Chandialin ahnaita hampaita, mutta tänään (taas juoksuttaessa) sormeni jäivät viimein alakynteen... Sai jäbä kyllä kuulla kunniansa, ja joutui juoksemaan ihan olan takaa. :D

4 kommenttia:

  1. Et ilmeisesti käytä juoksuttaessa kypärää?

    VastaaPoista
  2. Hei! Mielenkiintoinen blogi!
    Voisitko kertoa siitä, miten hait työpaikkaa? Onko sulla paljon kokemusta hevosista ennestään? Pääsetkö harjoittelemaan saksan kieltä vai puhutteko tallilla englantia? Onko sulla vapaapäiviä? :)
    t. uusi lukija

    VastaaPoista
  3. Moikka ja kiitos! :) Ihan netin välityksellä löysin paikan. Hevostalli.net:n markkinapalstalta löytyy usein ilmoituksia, joissa haetaan ulkomaille hevosenhoitajia/ratsastajia. Sieltä itsekin bongasin ko. paikan. Lähetin vain sähköpostilla hakemuksen ja vielä soitin perään. Täällä on töissä toinenkin suomalainen, joka sitten hoiti yhteydenotot. Ei siis tarvinnut englanniksi kommunikoida. :)
    Kokemusta löytyy lähes koko elämän ajalta, mutta vakituisesti olen ratsastanut 12 vuotta. Omaa hevosta en ole koskaan omistanut, mutta tosiaan olen vuokrannut yhtä tammaa (ja kilpaillut sen kanssa) viitisen vuotta - ja kyseinen neiti on kuin omani. :) Talli, jolla käyn, on pieni yksityistalli, ja siellä on tullu tehtyä hommia laidasta laitaan. Eli kokemusta on kerääntynyt muustakin kuin ratsastamisesta.
    Periaatteessa työkieli on englanti, mutta toisen suomalaisen kanssa puhun suomea (valitettavasti :D). Monet muut työntekijät eivät osaa englantia lainkaan, joten saksaakin joutuu pakosta puhumaan. Vapaapäivä on aina kerran viikossa. :)
    Ja Anonyymille: Saksassa kypäränkäyttö on todella vähäistä. Täällä ratsastetaankin ilman kypärää - todella harva käyttää sitä (pari nuorta tyttöä olen nähnyt kypärä päässä). Itse en kyllä ratsasta ilman pottaa, mutta muuten ei tule käytettyä. :)

    VastaaPoista
  4. Uu.. todella mielenkiintoinen blogi! Olisi kiva nähdä kuvia tuosta paikasta jossa olet töissä, jos siis saat ottaa kuvia? =o Niin ja näin tyttösenä, joka on hevosten koulutuksesta ja eri metodeista kiinnostuneena haluisin tietää lisää siitä mitenkä sielläpäin maailmaa tai sillä tallilla hevosten kanssa toimitaan (esim tuosta juoksutuksesta..?) (;

    VastaaPoista